Tännää o ollu sitte Penikoitte oikeuksije päivä ja lipukki oli syytä hilata salakoon vaikka sitte toistaseksi iliman virallista liputuspäivää. Kummasti muute nyt alakaa nämä lokikirijotukset olleen teemapäivie ympärillä, mutta tokko se haittaa ku tärkijöitä asijoita nämä o ku mikäki. Tänä vuonna liipataan likeltä tuota ejellistäki aihetta ku teemana o vammaste penikoitte oikeuvvet. Vammasiksi ne tiapeetikkolapsekki lujetaan. Ette varppina tienny että neki saa vammaistukija Kelasta, mutta näi on närret. Vamma se o haiman vammaki siinä ku muukki.
Monille tuo vammane-sana o semmone pilikka-ilimasu. Ite ku olin penikka, ni rumasti ku puhuttii toiselle ni käytettii tuota v-sannaa. Nykyvää se v-sana jota penikat käyttää o iha jotaki muuta. Nytte ku jottai itekki tajuaa, tuo vammasuus o niiku ominaisuus siinä ku siniset silimät tai punane tukka, joka seki oli joskus iha hirvijä pilikan aihe. Mieluummi oon kumminki vammane ku asennevammane.
No mutta asijaan. Penikoilla o oikeuvvet ja ensimmäisenä nelijästä perijaatteesta niisä oikeuksisa o syrijimättömmyys. Justiinsa sitähä vammaste laste kohalla tullee palijo, syrijintää. Vähäkää erillaista penikkaa ei aleta ja saatetaa tolijottaa tai kattua kieroo. Niille nauraa räkätettää jos nei jottai ossaa tai ne näyttää erillaiselta. Erillaiset pijetään omisa ryhymisä, erillisisä kouluisa, omisa harrastusporukoisa - pois silimistä. Aina eijjoo niitä omia erityisryhymiäkkää josa harrastaa tai tehä asijoita.
Penikatha ei pijä erilaisuutta usseesti ees minnään, mutta me aikuset vaikutettaa penikoittemme asenteisiin omilla puhheilla ja tekkoilla. Me opetettaa niille mite mihinki suhtauvvuttaa. Issoin ropleema onki meisä aikuisisa, meijän asenteisa. Aikusetha ne o niitä jokka ei taho vammasten asuntollaa oman assuinpaikan vieree. Aikuset näyttää huonua esimerkkiä.
Harrastusporukoihi pittäis päästä mukkaan kaikkie, olipa vammaa tai ei. Mahollisuus luuvvaan sillä että harrastuksijen puuhaihimiset tajuaa hävittää kaikki asenne-esteet ja selevitettään miten mukkaan haluava vammane pystyis olleen mukana. Joskus tarttetaan vähä erikoisjärijestelyjä, mutta kaikki o mahollista ku vaan tahtua riittää.
Ollaa siis me esimerkkejä ja alotettaa korijaamaan ekkana oma asenne ja pannaan se uus asenne sitte levijämmään kaikkiin muihinki.
Lissää aiheesta löytyypi unisehvin nettisivvuilta: http://www.unicef.fi/mukana-saavutettava
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti